Laitilaan suunniteltu kanankakkatehdas törmäsi outoon esteeseen. EU:n säännöstö on pysäyttämässä 10 miljoonan investoinnin. (Turun Sanomat, 19.10.2022)
Laitilalaisessa ulkokanalassa syntyy valtavasti lantaa, joka voisi päätyä aluelle suunniteltuun biolannoitelaitokseen jatkojalostettavaksi. Noin 10 miljoonaa euroa maksavan tehdashankkeen tielle tuli kuitenkin ravinnekiertotuki.
Laitilaan suunniteltu, noin 10 miljoonan arvoinen lannoitetehdasprojekti on juuri ennen rakentamisen aloittamista törmännyt ongelmaan, joka saattaa pahimmassa tapauksessa romuttaa suunnitelmat kokonaan.
Fertilexin uuteen biolannoitetehtaaseen on rahoitus varmistunut, investointipäätös tehty, toiminnan vaatimat luvat myönnetty, 10 hehtaarin tontti hankittuna. Tontilla tehdään parhaillaan maanrakennustöitä.
– Suunnitelmiemme ylle on nyt kasaantunut suurta epävarmuutta maa- ja metsätalousministeriön valmisteleman ravinnekiertotuen takia, kertoo Fertilexin perustajaosakas ja hallituksen puheenjohtaja Henrik Lindegrén.
Hänen mielestään tuki on sinänsä erinomainen keino tehostaa ravinteiden kiertoa. Siinä on vain yksi mutta. Laitilan uusi lannoitetehdas ei sitä voisi saada, sen sijaan sen kilpailijoita se hyödyttäisi. Tukea maksetaan nimittäin vain sellaisille biolannotteiden valmistajille, jotka valmistavat lannoitteita biokaasutus-menetelmällä.
– Mielestämme juuri tämän kaltaista tukea periaatteessa tarvitaan, jotta kierrätyslannoitteet olisivat kilpailukykyisiä mineraalilannoitteiden rinnalla, Lindegrén sanoo.
– Emme kuitenkaan ymmärrä kytköstä biokaasuun. Käsityksemme mukaan tukea siis halutaan maksaa yleisesti ottaen sellaisille toimijoille, jotka jalostavat lantafosforista korkeamman lisäarvon kierrätyslannoitetuotteita. Kuitenkin sitä voidaan kuitenkin myöntää ainoastaan biokaasulaitoksille, Lindegrén ihmettelee.
– Tuntuu kovin ristiriitaiselta,että lantafosforin kierrättämisen edistämiseksi suunniteltu tuki pysäyttää tämän alueen merkittävimmän lantafosforin kierrätykseen tähtäävän hankkeen, Lindégren päivittelee.
”Tuntuu kovin ristiriitaiselta, että lantafosforin kierrättämisen edistämiseksi suunniteltu tuki pysäyttää tämän alueen merkittävimmän lantafosforin kierrätykseen tähtäävän hankkeen”.
-Henrik Lindegrén, Fertilexin perustajaosakas ja hallituksen puheenjohtaja
Koko hanke voidaankin Lindegrénin mukaan vielä perua, vaikka investointipäätös on jo tehty. Esimerkiksi sitovia sopimuksia laitetoimituksista ei vielä ole tehty.
– Se olisi suuri harmi, sillä hankkeeseen ja sen suunnitteluun on jo nyt palanut paljon rahaa. Haluamme kuitenkin harkita hyvin tarkkaan, saammeko tuotteita myydyksi. Pahimmassa tapauksessa meillä olisi hieno tehdas, jonka tuottamat kierrätyslannoitteet eivät pystyisi kilpailemaan tukieuroja saavien toimijoiden kanssa, Lindegrén pohtii.
Lindegrénin mukaan biokaasun valmistus ei kuitenkaan aina ole järkevin vaihtoehto lannan käsittelyyn.
– Fertilexin konsepti perustuu siihen, että pystymme hyödyntämään kanaloiden hukkalämpöä kuivausprosessissa ja mikäli investoisimme biokaasuprosessiin, menettäisimme tämän kilpailukykytekijän, hän kertoo.
Hänen mukaansa ei olisi kenenkään etu, että Fertilex investoisi biokaasuprosessiin vain tuen saamiseksi.
Lindegrénin mukaan Fertilexin uuden tehtaan biotuotteet pystyisivät nykyisessä markkinaympäristössä jopa kilpailemaan mineraalilannoitteiden markkinoilla ilman tukia. Asetelma kuitenkin vääristyy, jos osa biolannoitteiden valmistajista saa tukea, mutta osa ei.
Fertilexin lannoitetehdas käyttäisi valmistuttuaan vähintään 20 prosenttia kaikesta Suomessa syntyvästä munivien kanojen lannasta. Kapasiteettia riittäisi vielä suurempaankin määrään. Myös muiden eläinten lantaa olisi mahdollista käyttää.
– Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että tehdas kierrättäisi vähintään 100 tonnia fosforia suoraan Saaristomeren valuma-alueelta. Määrä on merkittävä, Lindegrén sanoo.
Hänen mukaansa suunnitellussa muodossa tuki tulisi vääristämään markkinoita todella paljon, eikä siksi auttaisi parhaalla mahdollisella tavalla ravinnekierrätyksen tehostumista.
– Meillä on vielä tarkempi vaikuttavuuden arviointi kesken ja käymme keskustelua ministeriön kanssa, mutta tilanne näyttää todella huolestuttavalta, Lindgrén sanoo.
Ministeriön mukaan kyse on valtiontukisäädöksistä
Asiantuntija Karoliina Pietiläinen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että asia on tiedossa ministeriössä.
– Kyllä me olemme tiedostaneet, että tilanne on tämä. Tukimalli tulee kuitenkin ainakin ensivaiheessa vain biokaasun tuottajille. Tämä perustuu EU:n valtiontukisääntöihin, Pietiläinen sanoo.
Pietiläisen mukaan EU:n valtiontukisäännöt tosin ovat muuttumassa, joten on mahdollista että myös ravinnekiertotukeen voidaan tehdä myöhemmin muutoksia.
– Toivon, että sitä pystyttäisiin laajentamaan, hän sanoo.
Pietilä muistuttaa että tuki on vasta valmisteluvaiheessa ja sitä on mahdollista hakea näillä näkymin ensi vuonna. Missään muualla Euroopassa ei ole vastaavanlaista tukea.
Fakta
Fertilexin biolannoitetehdas
Hankkeen kustannusarvio on noin 10 miljoonaa euroa.
Tehdas työllistäisi enintään 15 henkeä.
Käyttäisi alkuvaiheessa mynämäkeläisen Kanaxin ja laitilalaisen Munaxin kanaloiden munivien kanaloiden lantaa.
Kapasiteetti riittää alkuun vähintään 800 000 munivan kanan lannan eli 20 prosentin Suomen kaikesta syntyvästä kanalannasta käsittelyyn.
Tämä lantamäärä sisältää noin 100 tonnia fosforia ja 700 tonnia typpeä.
Lanta kuivataan muun muassa käyttämällä hyödyksi kanaloiden hukkalämpöä ja siitä tehdään lannoitepellettejä kuluttajille ja maatalouteen sekä vientiin.
Tuotantolaitos on suunniteltu rakennettavaksi Mynämäen ja Laitilan rajalle valtatie 8:n varteen.
Vuosituotanto olisi aluksi noin 20 000 tonnia biolannoitetta.
Hankkeen takana ovat Munaxin kolme perustajaosakasta, jotka myivät enemmistöosuutensa viime vuoden helmikuussa tanskalaiselle Danaeg-konsernille.
He pyörittävät yhä Kanaxia ja perustivat vuonna 2018 kierrätyslannoitteen kehittämiseksi Fertilexin.
LIISA ENKVIST
Turun Sanomat
