8.7.2024
Saaristomeri voitaisiin pelastaa ainoastaan 5 miljoonalla eurolla vuodessa
Turun Sanomien mielipidekirjoituksessa (TS 8.7.2024) todettiin osuvasti, että maatalouspolitiikan uudistukselle on asetettava kirkkaat suomalaisen maatalouden tulevaisuutta vahvistavat tavoitteet ja huomioon pitäisi ottaa nimenomaan tukien vaikuttavuus. Saaristomeren ravinnevalumista noin 70-80 % tulee maataloudesta, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että Saaristomeren pelastaminen on käytännössä mahdotonta, ellei maatalouden päästöille pystytä tekemään jotakin. Kaikki muu on toki tärkeää, mutta vaikutuksiltaan toisarvoista. Tähän mennessä juhlapuheita ja erilaisia projekteja on ollut lukemattomia, mutta varsinaiset vaikuttavat toimet ovat jääneet valitettavan vähäisiksi.
Yksi erittäin tehokas ja suhteellisen yksinkertainen keino ehkäistä maatalouden ravinnevalumia sekä tukea koko toimialan pyrkimyksiä kohti hiilineutraliutta olisi orgaanisten lannoitteiden käyttön lisääminen suhteessa keinolannotteisiin ja raakalannan peltolevitykseen. Orgaanisella lannoitteella tarkoitetaan tässä yhteydessä orgaanisista jätevirroista, esimerkiksi eläinten lannasta jalostettuja lannoitetuotteita.
Tutkimusten mukaan tällä hetkellä ravinteet eivät kierrä maataloudessa läheskään riittävällä tasolla ja ravinnekierron suurimpana esteenä on kysynnän rajallisuus sekä markkinoiden kehittymättömyys: kierrätyslannoitteet ovat käytössä tällä hetkellä käytännössä ainoastaan luomumarkkinassa. Näin ollen, jotta ravinnekierto kaikkine ympäristöhyötyineen lähtisi todella yleistymään, pitäisi myös tavanomaiset viljelijät saada käyttämään enenevissä määrin kierrätyslannoitteitta.
Tämän vuoden alusta alkaen hakuun tuli ensimmäistä kertaa ns. ravinnekiertotuki, jossa tukea maksetaan sellaisille toimijoille, jotka kierrättävät lantafosforia korkeamman jalostusasteen tuotteiksi. Logiikka on sinänsä oikein hyvä ja kannatettava, mutta tuessa on kuitenkin edelleen hallitusohjelman teknologianeutraalisuuslupauksista huolimatta suorastaan katastrofaalinen valuvika: tukea voidaan myöntää ainoastaan biokaasuteknologialle, vaikka biokaasutus ei ole läheskään aina lannan käsittelyyn järkevin teknologia.
Kytkös biokaasuteknologiaan on mielestäni vähintäänkin outo, eikä kestä objektiivista tarkastelua. En lähde tässä sen enempää spekuloimaan, minkä takia ainoastaan biokaasutoimialaa on haluttu tukea, mutta ainakin oman käsitykseni mukaan valtiovallan ei ole tarkoituksenmukaista sulkea pois erilaisia teknologioita vaan ainoastaan asettaa tavoite – yritykset ja teknologiat kyllä kilpailevat parhaaseen lopputulokseen pääsemiseksi.
Saaristomeren selvityshenkilö rehtori emeritus Kalervo Väänänen on todennut, että Saaristomerestä tulisi pyrkiä poistamaan seuraavien vuosikymmenten ajan fosforia nettona 500 tonnia vuodessa. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta täysin saavutettavissa. Karkeasti voidaan arvioida, että mikäli tukea maksettaisiin keskimäärin 10 €/ fosforikilo, pystyisivät orgaaniset kierrätyslannoitteet kilpailemaan myös mineraalilannoitteiden kanssa. Tarkkaan tukisummaan vaikuttavat luonnollisesti monet asiat kuten mineraalilannoitteiden kulloinenkin hinta. Näin ollen voidaan kuitenkin laskea, että 500 tonnin poistaminen maksaisi vuositasolla ainoastaan noin 5 miljoonaa euroa. Vaikuttavuuteen nähden puhutaan siis joka tapauksessa todella pienistä summista.
Esimerkiksi meillä Fertilex Oy:llä on uuden kierrätyslannoitetehdasinvestoinnin myötä kapasiteetti nostaa tuotantoa merkittävästikin, mikäli kaikkia teknologioita kohdeltaisiin tasavertaisesti myös tukipolitiikassa ja näin ollen pystyisimme myymään tuotteita kaupallisesti järkevästi myös tavanomaisille viljelijöille. Tällöin täysin saavutettavissa oleva tavoite nykyisellä kapasiteetillamme olisi poistaa kierrosta jopa 200 tonnia fosforia. Idea on käytännössä siinä, että Fertilex jalostaa Saaristomeren valuma-alueella syntyvästä lannasta korkealuokkaisia kierrätyslannoitetuotteita, jotka voidaan myydä ja toimittaa sellaisille alueille, joilla ravinteista on pulaa.
Yhteenvetona todettakoon, että ainakin minun on vaikea nähdä mitään toista yhtä edullista ja vaikuttavuudeltaan näin merkittävää keinoa Saaristomeren pelastamiseksi kuin ravinnekiertotuen laajentaminen teknologianeutraaliksi. Toivottavasti tässäkin järki vielä voittaa ja tukitoimien arvioinnissa pidetään vaikuttavuus keskiössä.
Henrik Lindegrén
Kirjoittaja on maatalouden ravinnekierrätykseen erikoistuneen Fertilex Oy:n hallituksen puheenjohtaja
Myös Turun Sanomat julkaisivat jutun https://www.ts.fi/lukijoilta/6387349
Ja TS 26.7.2024 https://www.ts.fi/uutiset/6389954
Fertilex-lannoite on kuiva, hygienisoitu luomuhyväksytty lannoite niin maanviljelijöille kuin kotiin kukkaruukkuihin ja puutarhaan. www.fertilex.fi
